Satu Erra
Tämä kaikki on liikaa
Esineet alkavat puhua omaa kieltään.
Sohva kätkee sisuksiinsa edellisen ihmissuhteen rakkauden, varastolaatikko koko nuoruuden villin voiman. Satu Erran runot paljastavat, mikä valta meitä ympäröivillä esineillä on.
Katso ympärille. Kymmenet esineet tuijottavat. Mitä ne kertovat sinusta, mitä sinä niistä?
Tämä kaikki on liikaa kiepauttaa näkökulmamme uuteen asentoon ja saa ihmettelemään, mistä elämämme rakentuvat. Ehkä on niin, että kun esineet menevät epäjärjestykseen, ihmisen sisälläkään kaikki ei ole aivan paikoillaan.
"Väliaikainen alkoi levittäytyä
tarkkailin miten se valtasi
kasat nousivat ja niiden reunat kurottelivat kohti
minä viskoin osiani eri puolille huonetta
viimeisenä minulle jäivät kädet siinä minä sitten levittelin käsiäni
en tiennyt mitä odotin mutta odotin koko ajan."
