Susinartut ja pikku immet

Teoksen Susinartut ja pikku immet – Sisällissodan tuntemattomat naiset lähtökohtana on Hämeenlinnan vankileirillä toukokuussa 1918 kirjoitettu runo. Jäljittäessään runossa mainittuja kymmeniä naisia Tuulikki Pekkalainen tuli samalla selvittäneeksi monen muunkin naisen vaiheet. Keitä nämä valkoisten mukaan naisen roolinsa unohtaneet ”susinartut” olivat ja mitkä olivat heidän rikoksensa, joista pahimmillaan langetettiin kuolemantuomioita? Useimmiten he olivat työläisiä ja muuta köyhää väkeä, jotka nälän ajamina menivät punaisten puolelle. Monet naiset olivat äitejä, jotka vankileirillä kantoivat huolta lastensa ja miestensä kohtaloista.

Kirjassa avataan asiakirjat ja tuodaan eteemme elävänä tilanteet, joissa vangista yritetään puristaa irti tekojen vakavuus: ”Onko viettänyt kuljeksivaa vai säännöllistä elämää, onko ollut yllyttelijänä, onko ottanut osaa ryöstelyihin, murhiin ym.?” Ensimmäisenä Suomessa tämä kirja paljastaa myös niiden nimet, jotka toimivat kuulustelijoina, laativat suojeluskuntien lausuntoja, syyttivät ja tuomitsivat valtiorikosoikeudessa.