Omakuvat

Voisiko omaa kehoa kuvata kirjoittamalla, ilman pyrintöjä tai latauksia? Niin että vain kertoo, mitä näkee? Ehkä samalla tulisi kirjoittaneeksi jotain olennaista, vahingossa.

Riina Katajavuori piirtää kirjoituksessaan naisen, äidin, joka ehtii pitkästä aikaa katsoa itseään. Mutta ei yksistään omasta itsestä voi kirjoittaa. Olisiko se edes kiinnostavaa? Maailma, mennyt, muut ihmiset, läheiset, vilahtavat vääjäämättä mukaan. Kokoelmassa vaihtelevat yksityiskohtiin kiinnittyvät omakuvat ja laajempaa maisemaa tavoittavat runot. Arkinen konkretia ja kokemuksen äärettömyys kohtaavat.