Kauan sitten hukkunut

Kirjoittajan isoisän tarinasta inspiroituneissa runoissa nuori poika viedään kymmenientuhansien muiden tapaan laivalla sotaa pakoon Itämeren yli. Poika palaa, mutta osa sielusta haaksirikkoutuu loppuiäksi. Kokoelma kasvaa runo runolta kiehtovaksi kokonaisuudeksi siitä, mikä ihmisen pitää elämässä pinnalla, mikä häntä vetää syvyyksiin.

Hylky ja haaksirikko muuntautuvat monimielisiksi vertauskuviksi elämän karikoiden väistämisestä ja saaduista kolhuista, sisäistä ja ulkoisista. Ihmisten hylyt elävät arkeaan kaupungin kaduilla, liikennevälineissä, perheissä, kaikkialla. Janne Holmström astelee suomalaiseen nykyrunouteen kiehtovan omaäänisesti ja tunteikkaasti.

Mutta suuri osa hylyistä raahautuu sosiaalitoimistoon ja täyttää lomakkeen väärin. Juo automaatista ilmaista vettä ja tuntee hukkuvansa. Hylky ei ole milloinkaan käynyt yhtä syvällä. Pian se siirtyy leipäjonoon ja alkaa odottaa. Odottaa. Ja huomaa sitten jonon jatkuvan jälleen seuraavan päivän jonona.